En keksi montaa ihmisryhmää, joista puhuttaisiin yhtä ongelmakeskeisesti kuin kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista.

Mediassa käytävä keskustelu näyttää välillä siltä, että sijaishuoltoon mennään syrjäytymään.⁠ ⁠

Mikä sitten on todellisuus?⁠ ⁠
Suurin osa sijoitetuista lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, viihtyy koulussa, ei kännää viikonloppuisin ja kokee sijoituspaikkansa turvalliseksi ja hyväksi asua.⁠ ⁠

Sijoitettuna asuneita lapsia valmistuu amiksesta, lukiosta ja korkeakouluista. He pääsevät kiinni työelämään ja hankkivat oman perheen ja lapsia. Moni muistelee lastensuojelua ja sijoituspaikkaa lämmöllä ja kokee saaneensa sieltä apua elämäänsä.⁠ ⁠

Sijoitus ei tarkoita syrjäytymistä.⁠ ⁠

Sijaishuollon ja lastensuojelun ongelmista pitää puhua niin kauan, kun kaikki asiakkaat eivät koe saaneensa sieltä apua.⁠ ⁠ Samalla on hirveän tärkeää, että perhe ja lapset tietävät, että kodin ulkopuolelle sijoittaminen ei tarkoita kehityskulkua, joka päättyy koulutuksen keskeyttämiseen, työttömäksi jäämiseen, mielenterveysongelmiin ja pahoinvointiin.⁠ ⁠

Parhaimmillaan kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsesta voi tulla Suomessa mitä vaan: maisteri, yrittäjä, lähihoitaja – tai ihan vaan tyytyväinen ja onnellinen.⁠ ⁠

Ja niin. Mitkä ovat ne oikeasti tärkeät mittarit, joilla me mitataan nuorten menestymistä elämässä? Pitääkö olla korkeakoulutus ja työpaikka, että elämä on onnistunut? Vai riittääkö, että kokee elävänsä hyvää ja onnellista elämää, vaikka olisikin työelämän ulkopuolella?⁠ ⁠

Tänään vietetään sijaishuollon juhlapäivää. Sijaishuolto on kaikkea onnellisen ja onnettoman väliltä. Parhaimmillaan pelastaja, pahimmillaan syrjäyttäjä. Jatketaan töitä ongelmien poistamiseksi, mutta muistetaan samalla, että onnistuminenkin on mahdollista – jopa varsin todennäköistä.

Lähteet:
Ikonen, Eriksson & Heino (2020) Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi. Kouluterveyskyselyn tuloksia. THL Kestilä, Väisänen, Paananen, Heino & Gissler (2012) Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuorina aikuisina. Rekisteripohjainen seurantatutkimus Suomessa vuonna 1987 syntyneistä. Yhteiskuntapolitiikka 77 (2012):6.