Mutta kuinka? – Konkreettiset keinot vaaliohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi.

Tavoite 1: Laadukas tuki vanhemmille ja apu heidän ongelmiinsa on keskeinen osa lasten suojelemista ja heidän hyvinvointinsa varmistamista.

Tukea ja joustoja arkeen: Erimuotoiset tuki- ja joustomahdollisuudet arjen pyörityksessä ehkäisevät uupumista ja mahdollistavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen. Vanhemmuuden ei pidä tarkoittaa uupumista.

  • Kotipalvelua on saatava helposti ja nopeasti ilman pitkää palvelutarpeen arviointia. Apua täytyy olla saatavilla myös pitkäaikaisesti, jos tuen tarve on pysyvä esim. yksinhuoltajuuden ja heikkojen läheisverkostojen tai esim. mielenterveysongelmien takia.
  • Helsingin on työnantajana panostettava osa-aikatyön mahdollistamiseen sitä toivoville, että perheen ja työelämän yhdistäminen helpottuu ja voidaan ehkäistä vanhempien uupumista.Osa-aikatyö mahdollistaa myös opiskelijoille oman alan työkokemuksen kartuttamisen opintojen ohella ja ehkäisee opintolainakuorman kasvua.
  • Perustetaan sosionomien hallinnoima tukipuhelin teini-ikäisten vanhemmille tueksi vanhemmuuteen. Teini-ikäisten vanhemmat jäävät kasvatustehtävässään tällä hetkellä hyvin yksin.
  • Järjestetään etsivää perhetyötä leikkipuistoihin ja tarjotaan kasvatusneuvontaa ja perheohjausta varhaiskasvatuksen yhteydessä vanhemmille.

Apua ongelmiin:

  • Päihdehuoltoon pitää päästä mahdollisimman helposti ja nopeasti, kun motivaatio lopettamiseen löytyy. Myös asiakkaan perheelle ja lähipiirille pitää tarjota tukea, ja tukea on oltava saatavilla muualtakin kuin lastensuojelun kautta. Esimerkiksi perheterapeutin käytön mahdollisuus päihdepalveluissa sekä lasten tapaamisiin ja asemaan erikoistunut työntekijä jokaisella palvelupisteellä ovat konkreettisia toimia, joilla koko perhe huomioidaan.
  • Perustetaan Helsinkiin talousneuvola Tampereen ASTA-hankkeen mallin mukaisesti. Talousneuvolassa asiakkaan on mahdollista päästä tapaamaan samassa paikassa ja matalalla kynnyksellä esimerkiksi talous- ja velkaneuvojaa, aikuissosiaalityöntekijöitä, kokemusasiantuntijaaja ulosottoviranomaista. Neuvolan tarkoituksena on tukea taloudenhallintaa ja auttaa esimerkiksi ylivelkaantumistilanteiden selvittämisessä.
  • Perustetaan lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden Mieppi-pisteitä, että ne ovat jokaisen kuntalaisen helposti saavutettavissa kävellen tai pyörällä.

Voimaa osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä:

Lisätään ja mahdollistetaan yhteisöllisen toiminnan kehittämistä ja käynnistämistä asuinalueilla. Yhteisöllisyys on tärkeä voimavara etenkin Helsingissä, jossa asuu paljon muualta muuttaneita ihmisiä, joiden vanhat verkostot ja sukulaiset ovat jääneet vanhalle kotipaikkakunnalle.

Jatketaan asiakasosallisuuden kehittämistä. Asiakkaiden osallisuudesta palveluiden kehittämisessä pitää tulla pysyvä käytäntö. Palveluihin vaikuttaminen pitää olla helppoa ja nopeaa ja siinä on hyödynnettävä esimerkiksi sosiaalista mediaa.

Tavoite 2: Lasten suojeleminen on yhteiskunnan eri toimijoiden ja vanhempien yhteinen tehtävä.

Kaikki alkaa ennaltaehkäisystä:

  • Lapsivaikutusten arviointiin kaikessa päätöksenteossa panostetaan ja siihen varataan myös aikaa valmistelutyössä
  • Lapsiperheköyhyyttä vähennetään suunnitelmallisest
  • Syrjintään ja kiusaamiseen puututaan ja sitä ehkäistään
  • Luokkakoot pidetään riittävän pieninä ja erityistä tukea tarvitseville oppilaille varmistetaan heidän tarvitsemansa erityinen tuki, myös henkilöstöresurssien muodossa.
  • Jokaiselle lapselle ja nuorelle tarjotaan mahdollisuus yhteen maksuttomaan harrastukseen koulupäivän jälkeen.
  • Lähiopetuksen lisääminen ammattiopistoissa ja opiskelijahuollon resurssien varmistaminen. Näin varmistetaan kaikkien opiskelijoiden edellytykset suorittaa toisen asteen tutkinto loppuun niin, että he kokevat saaneensa siitä riittävät taidot työelämässä ja ammatissaan toimimiseen.
  • Nuorisotiloja ja nuorten harrastustoimintaa on tuettava, että mielekkäitä tapoja viettää vapaa-aikaa on kaikille saatavilla.

Matalan kynnyksen avopalveluiden on oltava aina saatavilla jonottamatta:

  • Lisää koulukuraattoreita ja -psykologeja. Molemmilta pitäisi pystyä saamaan tunnin keskusteluaika viikon sisällä yhteydenotosta ja myös walk-in-palvelua pitäisi olla aina saatavilla
  • Tuen tarpeessa olevan lapsen kohdalla tulisi varmistaa, että joku sama aikuiskontakti säilyisi läpi palveluiden – esimerkiksi tukihenkilö. Tämä pitäisi pystyä huomioimaan myös ostopalveluita kilpailutettaessa.
  • Hoitoon syytteen sijaan -toimintamalli otetaan käyttöön Helsingissä nuorten huumeidenkäytön vähentämiseksi ja katkaisemiseksi aikaisessa vaiheessa

Korjaavien palveluiden resurssien ja laadun on oltava riittäviä vaativien ongelmien korjaamiseksi – muuten rahaa heitetään hukkaan.

  • Nuorten sosiaalityö eriytetään nuorten asioihin erikoistuneille sosiaalityöntekijöille lastensuojelussa.
  • Lastensuojelun sijaisperheisiin pitää panostaa lisäämällä koulutusta ja ohjausta vanhemmille.
  • Helsingin kaupungin on taattava, että alueella on tarjolla riittävästi esimerkiksi päihdehoitoon erikoistuneita sijoituspaikkoja. Nuoren pitää saada sopivaa hoitoa heti.
  • Nuorisopsykiatrian hoitojonoja on lyhennettävä. Terapiatakuu!
  • Laitoshoitoon on lisättävä resursseja, jos hatkaamista halutaan vähentää. Esimerkiksi yksi ihminen yövuorossa ei ole työntekijän turvallisuudenkaan kannalta tilanne, mitä pitäisi missään edes olla käytäntönä.
  • Päihdekuntoutusta lapsille kehitettävä: sekä avopalveluita että laitoshoitoa. Tarpeen vaatiessa palveluissa on hyödynnettävä myös päihdehuoltolakia lastensuojelulain lisäksi.
  • Perustetaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen hatkarinki mahdollistamaan laitoksista karanneiden nuorien etsimistä
  • Palkataan Helsinkiin lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori, joka tekee ensimmäiseksi suunnitelman siihen, miten koronan takia lisääntynyt lähisuhdeväkivalta saadaan kuriin ja uhreille pystytään turvaamaan riittävän palvelut. Vaikka väkivalta olisi vanhempien välistä, perheen lapsi on aina sivullinen uhri ja hänelle pitää tarjota apua ja tukea.
  • Helsingin on laadittava suunnitelma, kuinka koronan aiheuttamat hyvinvointivajeet lapsilla ja nuorilla korjataan.

Osallisuudesta voimaa:

  • Otetaan asiakaslapset ja -nuoret mukaan palveluiden kehittämiseen. Heidän osallisuuttaan on suunnitelmallisesti lisättävä sekä palveluiden toteuttamisessa että kehittämisessä

Tavoite 3: Ammattilaisille on varmistettava edellytykset onnistua tässä tehtävässä.

  • Kokeillaan neljän päivän työviikkoa sosiaali- ja terveyspalveluissa tai varhaiskasvatuksessa rajatulla joukolla ja seurataan kokeilun vaikutuksia rekrytointiin, työhyvinvointiin ja sairaspoissaoloihin.
  • Kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöille ammattiryhmäkohtaiset urapolkumallit, jotka kannustavat oman osaamisen kehittämiseen ja palkitsevat kouluttautumisesta ja työkokemuksesta myös rahallisesti. Mallina hyödynnetään esimerkkeinä lastensuojelun sosiaalityön urapolkumallia ja sairaanhoitajien urapolkumallia.
  • Tehdään konkreettiset etenemissuunnitelmat siihen, miten pysyvyyttä ja työhyvinvointia edistetään ja rekrytointia helpotetaan ongelma-aloilla. Toteutetaan nämä suunnitelmat myös vaalikaudet ylittävästi. Pysyvät ja kokeneet työntekijät ovat asiakkaan etu ja edellytys laadukkaille palveluille.
  • Mahdollistetaan joustavampi osa-aikatyö kunnan ollessa työnantajana: näin saadaan käyttöön alan opiskelijoita sekä osittaisella perhevapaalla olevia henkilöitä
  • Työhyvinvointiin panostamista pitää jatkaa suunnitelmallisesti, johtamisen laadusta on huolehdittava ja palkkoja on nostettava niillä aloilla, joissa rekrytointihaasteita on. Palkkausta pitää kehittää kannustavaksi ja itsensä kehittämisestä ja kokemuksesta palkitsevaksi.
  • Sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa varmistetaan riittävät resurssit työn laadukkaaseen hoitamiseen. Tämä tarkoittaa nykyistä pienempiä asiakasmääriä, sitovia asiakasmitoituksia ja työtehtävien rajaamista ja jakamista järkevästi eri ammattiryhmien kesken.
  • Työntekijät otetaan systemaattisesti mukaan oman alansa kehittämiseksi. Kehittämiskulttuuria tuetaan muuttumaan alhaalta ylöspäin tapahtuvaksi ylhäältä alaspäin tapahtuvan osallisuutta tukemattoman kehittämisen sijasta.
  • Ostopalveluiden kilpailuttamisen yhdeksi lähtökohdaksi otetaan työntekijöiden hyvinvointi ja riittävä palkkaus, sillä ilman niitä laadukkaita palveluitakaan ei pystytä tarjoamaan.